Oma asunto on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta. Koska kyseessä on suuri henkilökohtainen investointi, tuo asuntokauppa mukanaan myös vastuuta. Ostajan velvollisuuksiin asuntokaupassa kuuluu asunnon tarkastaminen ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä.
Tarkastusvelvollisuus lainsäädännössä
Kun ostaja hankkii itselleen asunnon, hänellä on velvollisuus tarkistaa asunnon kunto ennen kaupan solmimista. Tarkastusvelvollisuus koskee sekä asunto-osakkeita että kiinteistöjä. Suomessa kiinteistökauppaa säätelee maakaari, jonka mukaan ostaja ei saa vedota laatuvirheenä seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä (Maakaari 540/1995, 1 luku 22§). Ostaja ei myöskään voi jälkeenpäin vedota virheenä sellaiseen seikkaan, joka hänen oletetaan tienneen kauppaa tehtäessä.
Asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaan sovelletaan puolestaan asuntokauppalakia. Samoin kuin kiinteistökaupassa, myös asunto-osakkeiden kohdalla ostajan tulee tarkastaa asunto ennen kaupantekoa, sillä ostaja ei voi enää jälkeenpäin vedota virheenä seikkaan, jonka olisi voinut tarkastuksessa havaita tai jonka hänen voidaan olettaa tienneen ennen kaupantekoa (Asuntokauppalaki 843/1994, 6 luku 12§). Samaa säädöstä sovelletaan myös silloin, kun kyseessä on uusi ja valmiina ostettu asunto.
Kuinka huolellisesti asunto täytyy tarkastaa?
Asuntokaupassa lähdetään aina liikkeelle siitä, että jokainen osapuoli toimii rehellisesti ja oikeudenmukaisesti. Kun ostaja saa myyjältä tai välittäjältä asunnon tiedot, hänen ei tarvitse tarkistaa näiden tietojen paikkansapitävyyttä ilman erityistä syytä. Ostajan ei myöskään tarvitse suorittaa tarkastuksen yhteydessä teknisiä toimenpiteitä, mittauksia tai vastaavia erityisjärjestelyjä. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa ostaja huomaa tarkastuksen yhteydessä epäilystä herättäviä seikkoja asunnon kuntoon liittyen. Mikäli ostaja havaitsee esimerkiksi mahdollisen kosteusvaurion merkkejä, on niiden pohjalta syytä ryhtyä tarkempiin tutkimuksiin, mikä puolestaan edellyttää asiantuntijan apua. Käytännössä tavanomainen, silmämääräinen tarkastelu kuitenkin riittää.
Tarkastusvaiheessa asunnon ostajalta edellytetään tavanomaista huolellisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että kohteen kuntoon tulee paneutua tarkastuksessa siten, kuin arvokkaan omaisuuden hankkiminen edellyttää. Tarkastuksen tulee ulottua kaikkiin sellaisiin tiloihin, joihin ostajalla on esteetön pääsy. Tällaisia tiloja ovat muiden huoneiden lisäksi myös asunnon mahdolliset ullakko- ja kellaritilat. Jos kyseessä on kiinteistökauppa, on ostajan hyvä tarkistaa rakennusten lisäksi myös kiinteistöön sisältyvät ulkoalueet myöhempien epäselvyyksien välttämiseksi.
Kuntotarkastus ei poista ostajan tarkastusvelvollisuutta
Nykyaikana myytäviin kiinteistöihin suoritetaan lähes poikkeuksetta kuntotarkastus. Kuntotarkastuksessa asuntokaupan osapuolet saavat tietoa rakennuksen kunnosta, mahdollisista korjaus- ja huoltotarpeista sekä pintapuolisesti havaittavista virheistä. Kuntotarkastuksen lisäksi kohteessa voi olla suoritettuna esimerkiksi kosteusmittaus tai perusteellisempi kuntotutkimus, jossa johonkin rakennuksen osan kuntoon on perehdytty tavanomaista tarkempien menetelmien avulla.
Ostajan kannattaa aina perehtyä kuntotarkastuksesta laadittuun raporttiin huolellisesti, sillä ostajan oletetaan tutustuneen raportissa mainittuihin seikkoihin, eikä niihin voi enää jälkikäteen vedota virheenä. Halutessaan ostaja voi käyttää raportin läpikäymisessä ammattilaisen apua. Ostajan kannattaa ottaa huomioon myös se seikka, että kohteessa suoritettu kuntotarkastus ei poista ostajan velvollisuutta tarkastaa kohde ennen kaupantekoa.
Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto on kiinteistönvälitysalan yrittäjien palvelu- ja edunvalvontajärjestö. Verkostomme kattaa yli 400 paikallista kiinteistönvälitystoimistoa ympäri Suomen.