Ekologinen koti säästää paitsi ympäristöä, myös rahaa. Ekologinen koti voi sijaita niin kaupungissa kuin maalla ja asumisen ekologisuus koostuu monesta tekijästä, kuten lämmitysjärjestelmästä ja energiatehokkuudesta. Ekologisuutta voi olla myös kodin sijainti lähellä koulua, työpaikkaa ja palveluja, jolloin päivittäiset kulkemiset hoituu kävellen, pyörällä tai julkisilla liikennevälineillä.
Ekologista kotia etsittäessä on hyvä tutustua myös asunnon energiatodistukseen. Energiatodistus kertoo kodin laskennallisen energiatehokkuuden.
Kodin ekologisuus – lämmitysjärjestelmä
Meillä Suomessa kodin lämmitysjärjestelmä on merkittävässä asemassa, kun puhutaan ekologisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Etenkin pitkien, kylmien talvien aikana lämmityskustannukset voivat olla huomattavat.
Lämmitysjärjestelmää kannattaa miettiä jo asunnon ostovaiheessa. Vaihto ekologisempaan ja kustannustehokkaampaan järjestelmään onnistuu kuitenkin myöhemminkin. Lämmitysjärjestelmän vaihto voi olla iso menoerä, mutta yleensä vaihto kustannustehokkaampaan järjestelmään maksaa itsensä ajan mittaan helposti takaisin.
Eri lämmitysmuodot
Erityisesti omakotitalon omistajilla on paljon valinnanvaraa eri lämmitysmuodoissa. Valittavana on sähkö- tai öljylämmitys, kaukolämpö, maalämpö sekä puuainekseen perustuva lämmitys.
Maalämpö on erityisen kysyttyä ja se onkin ekologinen sekä käyttökustannuksiltaan edullinen lämmitystapa. Maalämmön asentaminen on kuitenkin kallista. Asuntomarkkinoilla maalämmöllä varustetut asunnot menevät usein nopeasti kaupaksi.
Sähköntuotannon hävikkilämpöä hyödyntävä kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpö on edullinen lämmitystapa, mutta se perustuu usein fossiilisiin polttoaineisiin eikä ole ekologisin vaihtoehto.
Puu-, hake- tai pellettilämmitys on kotimainen lämmitystapa ja perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin. Puupohjainen lämmitys vaatii kuitenkin lämmitysmateriaalin varastointitilaa ja viitseliäisyyttä lämmitykseen sekä laitteiston huoltoon asukkaalta.
Sähkö- tai öljylämmitys aiheuttavat monesti korkeita kustannuksia ja hintataso vaihtelee sähkön ja öljyn hintojen mukana. Näiden lämmitysmuotojen kustannuksia on mahdollista kuitenkin alentaa lisälämmitysmuodon, esimerkiksi ilmalämpöpumpun, avulla. Sähkö- tai öljylämmitys ei kuitenkaan ole yleensä se ekologisin valinta.
Monesti Suomalaisissa kodeissa on käytössä päälämmitysjärjestelmän lisänä jokin muu lämmitysmuoto. Lisälämmitys voi olla esimerkiksi varaava takka tai leivinuuni, ilmalämpöpumppu tai aurinkopaneeleilla toimiva lämmitys.
Ikkunat ja eristys kuntoon!
Ekologisessa kodissa energiansäästö on tärkeää ja energiatehokkuuteen vaikuttaa muun muassa, kuinka hyvin lämpö pysyy kodin seinien sisäpuolella. Vanhat ikkunat voivat päästää merkittävän osan lämpöä ulos. Kannattaakin panostaa hyvin eristettyihin ja energiatehokkaisiin ikkunoihin. Ikkunoiden sijoittelukin vaikuttaa energiatehokkuuteen. Kiinnitä esimerkiksi huomio, onko valoisalla tontilla hyödynnetty auringonvalo ja sijoitettu paljon ikkunoita eteläpuolelle rakennusta.
Etenkin vanhojen asuntojen kohdalla energiatehokkuus voi olla huono. Ikkunoiden vaihtamisen lisäksi huomio on hyvä kiinnittää eristyksiin. Lisäeristykset voivat parantaa energiatehokkuutta selvästi. Eristykset on kuitenkin tehtävä huolella ja asiantuntujan avulla, jotta asunnon ilmanvaihto pysyy kunnossa.
Energiatodistus kertoo laskennallisen energiatehokkuuden
Energiatodistus vaaditaan nykyään useimmilta rakennuksilta ja se kannattaa lukea aina asuntoa ostaessa ja varsinkin ekologista kotia etsiessä. Todistusta ei kuitenkaan vaadita esimerkiksi loma-asunnoilta tai alle 50 m² asunnon vuokraamisen tai myynnin yhteydessä.
Energiatodistuksen tehtävä on kertoa asunnon laskennallinen energiatehokkuus E-luvun avulla. Energiatehokkuus koostuu muun muassa lämmitysmuodosta, eristyksistä ja ilmastoinnista. A-energialuokitus on paras ja G-luokitus huonoin. A-luokitus on kuitenkin melko harvinainen nykyaikaisten määräysten mukaan ja etenkin vanhojen asuinrakennusten luokitus on usein ennemminkin D tai E. Energiatodistukseen lisätään usein parannusehdotuksia, joilla asunnon energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Energiatodistus ei kerro toteutunutta energiankulutusta, joka usein on se kiinnostavin asunnon ostotilanteessa. Kiinteistönvälittäjältä ostaja voi kuitenkin kysellä millaisia keskimääräiset lämmityskulut asunnossa ovat olleet.
Energiatodistusta ei voi laatia kuka vaan. Todistuksen laativalta taholta vaaditaan pätevyys. ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) pitää rekisteriä pätevistä energiatodistuksen laatijoista.