Skip to content

Asunnon ostotarjous

Asunnon ostotarjous

Asunnon etsinnän jännittävin vaihe tulee, kun sopiva asunto on löytynyt ja on aika tehdä ostotarjous. Asunnon ostotarjous on aina tehtävä kirjallisena. On myös tärkeä muistaa, että ostotarjous on sitova.

Asunnon ostotarjous tehdään kirjallisena

Asunnon ostotarjous tehdään yleensä vasta, kun asunnossa on käyty paikanpäällä tutustumassa ja asuntoon on perehdytty huolellisesti myös eri asiakirjojen kautta. Ostotarjous on aina tehtävä kirjallisena. Nykyään ostotarjouksen allekirjoittaminen onnistuu myös sähköisesti.

Ostotarjouksen tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

  • myyntikohde
  • kauppahinta
  • omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen
  • tarjouksen voimassaoloaika
  • kaupantekopäivä
  • myyjän sekä ostajan henkilötiedot
  • seuraus kaupasta vetäytymisestä
  • kauppahinnan maksutapa sekä -ehdot
  • muut mahdolliset ehdot

Ostotarjous voidaan tehdä myös ehdollisena. Ehto voi liittyä esimerkiksi rahoituksen saamiseen pankista tai vaikka oman entisen asunnon myymiseen.

Ostotarjouksen voimassaoloaika on tärkeää muistaa ilmoittaa tarjouksessa. Yleensä tarjouksen voimassaoloaika on vain pari päivää ja muutamaa päivää enempää aikaa ei kannatakaan myyjälle antaa päätöksen tekoon. 

Asunto-osakkeen ostotarjous on sitova!

Ostotarjous on sitova tarjous ostaa asunto. Tämä tarkoittaa, että voimassaoloaikana hyväksytyn tarjouksen perumisesta seuraa korvausvelvollisuus. Mikäli ostaja peruu kaupat menettää hän maksamansa käsirahan tai ostotarjouksessa määritetyn korvaussumman.

Kauppojen peruminen ilman korvausvelvollisuutta on mahdollinen, jos ostotarjous on tehty ehdollisena eikä ehto ole täyttynyt. Esimerkiksi, jos ostaja ei saakaan pankista tarpeeksi suurta lainaa. Ostaja voi perua kaupat ilman korvausvelvoitetta myös, jos hänelle on annettu virheellistä tai puutteellista tietoa kaupanteon kannalta vaikutuksellisesta asiasta ennen tarjouksen tekoa.

Kiinteistönvälittäjä välittää ostotarjoukset

Kiinteistönvälittäjän yksi tehtävä asuntokaupoissa on ottaa vastaan ja välittää kaikki ostotarjoukset myyjälle. Usein ensimmäinen ostotarjous ei mene kerralla läpi vaan ostaja ja myyjä neuvottelevat tarjousten ja vastatarjousten avulla, kunnes molempia kauppaosapuolia tyydyttävä sopimus syntyy. Kiinteistönvälittäjä välittää nämä tarjoukset ostajan ja myyjän välillä. 

Myyjä on se, joka tekee päätöksen hyväksyykö vai hylkääkö hän ostotarjouksen. Jos myyjä hyväksyy ostotarjouksen ehdollisesti, eli muuttaa tarjousta jotenkin, on kyseessä käytännössä hylätty ostatarjous ja myyjän tekemä vastatarjous. 

Monesti keskeisin neuvottelukohde kaupoissa on asunnon kauppahinta. Usein ostajat tarjoavat aluksi hieman pyyntihintaa vähemmän. Halutuissa kohteissa kauppahinta nousee monesti jopa pyyntihintaa korkeammaksi ja ostaja voi halutessaan heti pyrkiä erottumaan muista ostajaehdokkaista tarjoamalla yli pyyntihinnan. Ostatarjouksen hyväksyminen on kuitenkin kiinni myös muista kauppaehdoista, esimerkiksi asunnon toivotusta vapautumispäivästä. Myyjä on aina se joka viime kädessä päättää, minkä ostotarjouksen hän hyväksyy.

Kiinteistön esisopimus

Esisopimus on sopimus kiinteistökaupoista ja siinä määritellään muun muassa kaupan kohde ja ehdot. Esisopimus tehdään kirjallisena ja sen allekirjoittaa molemmat kauppaosapuolet kaupanvahvistajan läsnäollessa. Esisopimus on myös sitova, mutta sopimuksessa on mahdollista määrittää se sitovaksi vain toiselle kauppaosapuolelle.

Kiinteistökaupan esisopimuksen tulee täyttää lain määrittämät vaatimukset ja määrämuoto. Parasta onkin jättää esisopimuksen laatiminen ammattilaisen, kuten kiinteistönvälittäjän, huoleksi.

Löydä välittäjä

Löydä sinun alueesi tunteva kiinteistönvälittäjä Suomen suurimmasta välittäjä­yhteisöstä.

Pyydä hinta-arvio

Pyydä asunnostasi hinta-arvio paikalliselta kiinteistönvälittäjältäsi.