Miksi teettää asunnon kuntotarkastus? | Artikkeli

28.05.2018

Asunnon kuntotarkastus on puolueeton tarkastus, joka hyödyttää sekä asunnon ostajaa että myyjää. Kyselymme mukaan 97 % asiakkaista ovat olleet tyytyväisiä kuntotarkastajaan.

Kuntotarkastus tuo turvaa asuntokauppoihin ja sitä suositellaankin aina tehtäväksi niin omakoti- ja paritalojen kuin rivitaloasuntojen kaupassa. Kuntotarkastuksen voi teettää myös muulloin kuin asuntokaupan yhteydessä. 

Kuntotarkastuksesta hyötyy niin asunnon myyjä kuin ostaja

Puolueeton tarkastus hyödyttää molempia asuntokaupan osapuolia. Kuntotarkastus tehdäänkin useimmiten asunnon myynnin yhteydessä. Kuntotarkastuksen tilaaja voi olla myyjä, ostaja, kiinteistönvälittäjä tai osapuolet yhdessä. Tarkastukseen tulee kuitenkin olla aina kohteen omistajan lupa.

Tarkastus voidaan tehdä jo myynnin alkuvaiheessa, jolloin myyjä voi tehdä pieniä korjauksia jo ennen asunnon myyntiin laittoa ja tarkastusta voidaan hyödyntää asunnon markkinoinnissa, tai vasta ostajaehdokkaan löydyttyä. Suositeltavaa tarkastus olisi tehdä jo myynnin alkuvaiheessa. 
 
Kuntotarkastuksessa saadaan tärkeää tietoa asunnon kunnosta, korjaustarpeesta ja mahdollisista käyttöturvallisuus- tai terveysriskeistä. Kuntotarkastuksen voi tilata muulloinkin, kun asuntokaupan yhteydessä, kun halutaan tietoa asunnon kunnosta ja korjaustarpeesta.

Asiakastyytyväisyys kuntotarkastuksissa on suuri

Kyselymme mukaan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä kuntotarkastuksiin. Jopa 97 % asiakkaista on tyytyväisiä kuntotarkastajaan. 

Kauppoja perutaan kuntotarkastusten perusteella erittäin harvoin ja myyntihintaakin kuntotarkastuksen tulos vaikuttaa vain pienessä osassa kauppoja. Virheet kuntotarkastusten tuloksissa ovat niin ikään harvinaisia ja myyntikelvottomaksi kohteita todetaan äärimmäisen harvoin.

Kuntotarkastus ei poista vastuuta ostajalta tai myyjältä

Kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta. Myyjällä on lain mukaan vastuu piilevistä virheistä, joita ei kuntotarkastuksessa voi havaita, esimerkiksi rakenteiden sisäisistä homevaurioista. Myyjän vastuu kestää 5 vuotta omistajanvaihdospäivästä. 

Kuntotarkastus ei vastaavasti poista ostajan tarkastusvelvollisuutta. Ostaja ei voi vedota jälkikäteen laatuvirheenä seikkaan, joka on oletettavasti voitu havaita asunnon tarkastuksessa.

Mitä kuntotarkastus sisältää?

Kuntotarkastus tehdään pääasiassa aistinvaraisin menetelmin pintapuolisesti eikä rakenteisiin kajota. Suoritusohjeen mukaisesti tarvittaessa rakenteita avataan tarkastusta varten vähäisin määrin, esimerkiksi porataan reikä kosteusmittausta varten. Kuntotarkastukseen sisältyy myös asunnon omistajan tai käyttäjän alkuhaastattelu, jossa kysellään muun muassa asunnon omistus- ja korjaushistoriasta sekä tiedossa olevista puutteista tai vaurioista. 

Kuntotarkastaja tarkastaa kaikki asunnon kulkuaukolliset tilat, rakennuksen julkisivut, katon sekä rakennuksen vierustan. Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto-, sähkö- ja taloautomaatiotekniikkaa arvioidaan ainoastaan näkyvien osien ja iän perusteella.

Tarkastuksen päätteeksi kuntotarkastaja antaa suullisen yhteenvedon. Lisäksi tarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Raportista ilmenee asunnon mahdolliset puutteet ja vauriot vakavuusasteineen sekä korjaustarpeet. Raportissa annetaan myös korjausehdotuksia. Raporttiin liitetään valokuvia tarkastuskohteesta. Sekä myyjän, ostajan että kiinteistönvälittäjän tulee perehtyä kuntotarkastusraporttiin huolellisesti.

Mikäli kuntotarkastuksessa ilmenee tarve tutkia jotain rakennuksen osaa tarkemmin, asiasta sovitaan erikseen. Tällöin tehdään tarkempi kuntotutkimus, joka voi sisältää rakenteiden avaamista, näytteiden ottoa ja mittauksia. 

Kuntotarkastus kestää tavallisesti noin 2 – 6 tuntia. Kuntotarkastaja toimittaa etukäteen valmistautumisohjeet.

Kuka kuntotarkastuksen suorittaa?

Kuntotarkastajan nimikettä voi käyttää ilman ammatillista pätevyyttä tai tutkintoa, joten tarkastajan valinnassa kannattaa olla huolellinen. Pätevän kuntotarkastajan tuntee muun muassa AKK-tutkinnosta (Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK) tai PKA-tutkinnosta (Pätevöitynyt kuntoarvioija PKA). Rakennusterveysasiantuntija, jolla on esimerkiksi rakennusinsinöörin tai -teknikon koulutus, voi myös olla pätevä kuntotarkastaja.

Kuntotarkastuksille on oma laatujärjestelmänsä ja tarkastukselle on annettu ohjeistukset LVI- ja KH- kortistojen mukaan, joissa määritellään tarkastuksen laajuus, sisältö, menetelmät, raportin sisältö sekä kuntotarkastajan vastuu. Kuntotarkastuksen tilaus sovitaan aina kirjallisesti.

Takaisin